Tiedän että merkittävä osa meistä vanhemmista kokee haastavaksi (ainakin jossakin elämän vaiheessa) oman ajan löytymisen. Saattaa tuntua että on niin paljon tärkeitä asioita, joista pitää huolehtia. Läheistemme hyvinvointi on meille kaikki kaikessa. Miten ehdin hoitaa kaikki tärkeät asiat!
Todella kaunis ajatus mutta mutta…
Kun makasin sairaana vuoteessa ja tulehdusarvot huitelivat taivaissa, ymmärsin että en ollut kohdellut itseäni parhaalla mahdollisella tavalla. Kun autoin miestäni sairaalasta käsin perheen parissa, ymmärsin että minä olen tärkeä! Minun terveydelläni on todella suuri merkitys siihen miten meidän koko perheemme voi. Ja koska PERHE on minulle erittäin tärkeä, minulla ei ole varaa laiminlyödä omaa terveyttäni.
Toisekseen ymmärsin myös sen että jos en pidä terveyttäni tärkeänä, tulee aina asioita elämässä jotka tulevat menemään oman terveyteni ohi. Suurinta rakkautta läheisille on se että pidän itsestäni huolta!
Muista että sinulla itselläsi on vastuu omasta hyvinvoinnista. Et voi olettaa että joku läheisistäsi huolehtisi sinusta tai huomaisi väsymyksesi. Sinun on itse tiedostettava rajasi ja kerrottava siitä myös läheisillesi. Oma hyvinvointi on kuin lääke. Sitä ei ole varaa jättää ottamatta.
Terveyden ylläpitäminen ei ole myöskään itsekkyyttä, se on tervettä itsekkyyttä! Jos hauat auttaa muita, asenna ensin itsellesi happinaamari…
Miten lähteä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista jos siihen ei ole tottunut tai ollut aikaa?
Joskus auttaa se että miettii mitkä asiat ovat lopulta tärkeitä elämässä. Mitkä ovat sinulle merkityksellisiä asioita ja arvoja? Elätkö arvojesi mukaan?
Moni meistä allekirjoittaa tärkeäksi arvokseen terveyden. Liian usein kuitenkin törmään siihen, että ei olla valmiita näkemään riittävästi vaivaa oman hyvinvoinnin tai terveyden eteen. Tai ollaan valmiita luopumaan oman hyvinoinnin teoista silloin kun esimerkiksi elämässä tulee yllättäviä haasteita.
Meillä on tilanteita joissa joudumme joustamaan, mutta on oltava hyvin tietoinen siitä, että tilanteen jäätävä vain väliaikaiseksi. Olen useampaan kertaan saanut itseni kiinni siitä, että olen jättämässä jotain itselle merkittävää asiaa sen varjolla että teen toisille hyvää ratkaisullani. Hetken tilanne voi tuntua hyvälle mutta aina olen joutunut palaamaan häntä koipien välissä takaisin. On ns. jäänyt luu käteen. Mistä tiedän? Olen saattanut käydä vaivihkaa apaatiseksi ja kun törmään asioihin jotka ovat muistuttaneet minua tuosta merkityksellisestä asiasta, olen tuntenut suurta surua ja kipua. Kun olen taas palannut hyvinvointia tuovan asian pariin, olen ihmetellyt miksi taas luovuin minulle tärkeästä asiasta. Kai sitä on jossakin sisimmässään on ollut vielä kullanhohtoinen kuva äidistä joka uhraa keiken perheensä eteen, jopa oman hyvinvointinsa…
Tuo mielikuva on semmoinen jonka voisimme yhdessä vanhempina heittää romukoppaan!
Hyvinvointiin satsaaminen on enemmän tahdon ongelma kuin ajanhallinnallinen ongelma. Teot eivät tarvitse olla isoja, jotta voit voimautua.
Pienistä teoista syntyy suuri joki, vai miten se menikään…
Ajattelin että jaan muutamia pieniä asioita joita voi tehdä oman hyvinvoinnin eteen. Olen käyttänyt niitä myös itse ja kokenut ne hyväksi.
- Aamulla ennen toisten heräämistä 15-45 min. Yin jooga tai Hiit treeni ( esim. youtubesta)
- Aamulla tai illalla kirjoittaa ns. päiväkirjaa ylös missä on onnistunut ja mistä asioista on kiitollinen
- Kävelylenkki 20-60 min (voit kiertää vaikka vain lähimmän korttelin)
- Mennä hetkeksi esimerkiksi sohvalle makaamaan, laittaa silmät kiinni ja hengittää syvään nenän kautta tai tehdä Vagus hermo harjoituksia jotka rauhoittavat.
T: Kaisa
Olisi kiva kuulla jos sinulla olisi joitakin ideoita oman hyvinvoinnin eteen.